Avokadon idätystesti osa 2

Arvelin kuukausi sitten, että avokadon siemenen päiden leikkaamisella voisi olla merkitystä itämisnopeuden kannalta. Ajatus oli, että päiden leikkaaminen auttaa juurta ja taimea tulemaan nopeammin siemenestä ulos.

Siemenestä pitäisi alkaa puskemaan elämää n. 3 viikon kuluttua itämään laittamisesta. Näin kävikin toisen siemenen osalta. Juuri tuli ulos melkein tasan kolmen viikon jälkeen ja taimi pian sen jälkeen. Toinen siemen halkesi pari viikkoa idettyään, mutta vielä tänään - neljän viikon jälkeen - juuri piilottelee edelleen sisällä. Tuleeko siitä edes mitään?

Samaan aikaan 4 viikkoa sitten itämään laitetut avokadon siemenet.

Chilihistoriani ensimmäinen haban raakile killuu viimein oksahangasta. Podi kasvaa melko kovaa vauhtia. Pari päivää kuvan ottamisen jälkeen se on kasvanut monta milliä muodostaen pintaan habanerolle tyypilliset uurteet.

Habaneron (C. Chinense) ensimmäinen raakile.

Etäpäivän kaveri Armi kuuntelee tarkaavaisesti toisen huoneen ääniä...

Armi-kissa

Habanerolla on kevättä rinnassa....viimein

Tiukka tuijotus tuotti viimein pari päivää sitten tulosta ja yhdessä habassa kukitaan viimein! Kukka on niin pieni verrattuna paprikan kukkaan, että en meinannut sitä ensin edes huomata.

Habaneron kaunis ensimmäinen kukka.

Tavalliseen tapaani kävin kurkkimassa mahdollisia muutoksia ikkunan puolelta ja siellä nuokkui orpona yksinäinen auennut nuppu. Ehkä tällä yksilöllä on vielä toivoa.

Habanerolla on kaunis kellomainen, hieman vihertävä, kukka.

Kasvattelin keväällä neljää Haban taimea. Ensimmäisessä on siis nuppuja ja yksi auennut kukka. Lisäksi kasvu ja haaroittuminen on kiihtynyt ihan eri tavalla kuin muissa kolmessa taimessa.

Kukkivassa Habanerossa on monta uutta haarautumaa

Kaksi taimista jäi piskuiseksi ja ounastelin niiden kupsahtavan pian. Toisin kävi. Kieputin saman mittaiset taimet yhteen ja ruukutin ne uudelleen. Kasvu on ollut suhteellisen hidasta, mutta tervettä. Vielä ei ole nähtävissä edes nuppuja, mutta annan chilipariskunnalle armonaikaa ainakin kevääseen.

Nyt jo hieman eri tahtia kasvavat habasisarukset

Neljäs taimi oli hoidossa lomani ajan 2,5 viikkoa, minkä aikana se oli humahtanut pitkäksi riu'uksi. En suonut sille omaa isompaa ruukkua, joten kasvu tyssäsi melko pian, eikä näin ollen haaroittumistakaan ollut tiedossa.  Päätin ottaa kasvin kärjestä pistokkaan (miksi hukata chilin monen kuukauden urakkaa, kun kasvin ikä siirtyy pistokkaaseen?). Loppu kasvi pääsi ensimmäiseksi bonchi-kokeiluksi. Vähänhän tuo on ohut, mutta eiköhän se vielä tuosta paksune.

Bonchi on siis yhtä kuin Bonsai-chili. Koitan samalla muotoilla juurista kauniin kaarevat laittamalla juurien alle ison kiven.

Bonchin pestyt juuret kiven päällä

Peittelin juuret vielä mullalla, vaikkei se olisi ehkä ollut välttämätöntä.

Habanerosta pistokkaaksi ja bonchin aluksi

Vihdoinkin kukkimista ja raakileita

Ensimmäinen podittava chili, Paprika gourmet, odotutti yli-innokasta aloittelijaa useamman kuukauden. Voisi tässä tapauksessa sanoa, että kärsimättömyys palkitaan.

Paprika gourmet kukkii ja podittaa

Taimelle noususta oli kulunut yli 3 kk, ennen kuin paprika avasi ensimmäisen valkoisen nuppunsa. Valo-ongelmat selittänevät hitauden.

Tyypillinen c. annuumin valkoinen kukka

Kun kukka lopulta aukesi, toimin pölyttäjänä ja ensimmäinen raakile ilmestyikin kukan kuihduttua jo parin päivän päästä. Kasvuvauhti on mielestäni ihan hyvä.

Noin viikon ikäinen paprikan raakile

Myös Habanerossa on ollut jo muutaman päivän uutta elämää. Pahoin vain pelkään, että ainakaan luonnonvalo ei riitä näiden pienoisten kypsyttelyyn. Katsotaan miten käy...

Terttu nuppuja Habaneron latvassa

 
Ostin hetki sitten lisäavuksi Led-valon, jolla annan osalle taimista lisävaloa illemmalla. Käytössäni oleva itäikkuna kun ei tunnetusti ole se paras valon lähde.

Lisävalona naapurien kiusaksi Led 120 W

Kantarellikeitto / Chanterelle Soup

Ihanaa, vihdoinkin tuoreita itse poimittuja sieniä! Kyseiset kantarellit olivat tyypilliseen tapaansa piilossa pitkän heinän alla ja ensimmäisen talloinkin syöntikelvottomaksi. Löydettiin myös kitkerähköjä keltaorakkaita, jotka saivat maustaa lihapadan. Vielä pari viikkoa sitten sammal suolla rutisi kuivana kenkin alla ja sain pariin otteeseen tyytyä tekemään mustikkapiirakkaa. Sienisyksy korkattu!

Löysin tämän reseptin Hellapoliisilta, enkä oikeastaan kokenut tarpeelliseksi muokata reseptiä, sillä se kuulosti juuri hakemaltani. Liiat kikkailut pilaavat herkän kantarellin aromin. Keitto ei tarvitse mielestäni edes happoa.

Täyteläinen kantarellikeitto
Rich Chanterelle soup

50 g voit
1 sipuli silppuna
1/2 l kantarelleja pilkottuna
2 rkl vehnäjauhoja
5 dl vettä
1/2 kasvisliemikuutio
2 dl kuohukermaa
100 g sulatejuustoa (Koskenlaskija)
(suolaa tarvittaessa)
tuoretta persiljaa

1. Sulata voi kattilassa. Kuullota sipulisilppua hetki.
2. Lisää joukkoon paloitellut kantarellit ja kääntele, kunnes sienistä irronnut neste on haihtunut.
3. Ripottele pinnalle vehnäjauhoja ja kääntele ne sienten joukkoon.
4. Lisää vesi, liemikuution pala, kerma ja sulatejuusto.
5. Keitä miedolla lämmöllä viitisentoista minuuttia. Tarkista maku. Ripottele halutessasi pinnalle tuoretta persiljaa.

---

Creamy Chanterelle Soup

50 g butter
1 onion, finely chopped
1/2 l chanterelle mushrooms, chopped
2 tbsp flour
5 dl water
1/2 vegetable buillon cube
2 dl double cream
100 g processed cheese (Koskenlaskija or other)
(salt, if needed)
fresh parsley

1. Melt the butterin a pan. Saute the onions.
2. Add the chopped mushrooms and stir until most of the liquid from the mushrooms has evaporated.
3. Add the flour and stir.
4. Add the water, buillon, cream and cheese.
5. Cook over low heat for about 15 minutes. Taste. Sprinkle parsley on top, if desired.